keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Mestarit taiteen takana: Jirô Kôno & Takashi Nakamura

 Lyijykynäluonnos jaksosta 30. "Jälleen yhdessä", kohtaus 332. Huomaa japaninkieliset merkinnät. Nuoli osoittaa oveen, joka joudutaan animoimaan erikseen kohtauksessa.
 Guassimaalaus, jonka päälle voidaan asettaa selluloidikalvoille piirretyt liikkuvat objektit. Taustaa ei käytetä koko laajuudeltaan, vaan jakson ohjaaja valitsee haluamansa kameranliikkeen tai zoomauksen.
Filmille kuvattu lopullinen frame. Pilvet kuuluvat maalaukseen, eivätkä ole animoituja. Huomaa Ylen kopion tummempi sävy (mahdollisesti NTSC-J -> PAL -muunnoksesta johtuva).



Tuotanto

Muumilaakson tarinoita tuotettiin vuosina 1990 - 1992 yhteensä 104 jaksoa. Tämän lisäksi 1992 valmistui Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva. Sarja animoitiin 600 hengen voimin Japanin Dennis Livsonin (1946 - 2013) perustamalla Telescreen-studiolla. Livson itse joutui matkustamaan omien sanojensa mukaan 104 kertaa Japanin ja Suomen välillä. Hän valvoi jokaisen jakson valmistumista ja piti huolen, että sarjan laatu pysyi korkeana ja että Tove ja Lars Janssonin mielipiteet huomioitiin tuotannossa. Muun muassa alunperin mukana ollut televisiovastaanotin poistettiin Muumitalosta, vaikka se toki on nähty Larsin kirjoittamassa sarjakuvassa.Vuoden 1969 animeen verrattuna sarjassa pyrittiin vähemmän radikaaliin ilmapiiriin kuin mitä sarjakuvat usein olivat.

Alkuperäinen selluloidi guassitaustalla jaksosta 29. "Kadonneet lapset"

Lars "Lasse" Jansson (1926 - 2000), joka oli ottanut siskonsa Toven paikan Muumi-sarjakuvan piirtäjänä jo vuonna 1960, toimi Livsonin ohella animaation toimeenpanevana vaikuttajana. Hän tarkisti Japanista tulevan materiaalin (käsikirjoitukset, storyboardit, hahmosuunnittelun jne). Tove antoi materiaalille lähinnä "siunauksensa".
Vasemmalla: Lars Jansson selailee modelsheet-monistetta, jossa on hahmosuunnittelijan esimerkkipiirrokset hahmoista
Oikealla: Storyboard eli kuvakäsikirjoitus jaksosta "Tyrmääjäsieni". Huomaa japaninkieliset kommentit ja dialogi.

Muumilaakson tarinoiden tuotantoa ei valitettavasti ole dokumentoitu. Tekijäluetteloa ja yksittäisiä materiaaleja lukuun ottamatta tuotannosta ei ole jäänyt muuta informaatiota. On mahdollista, että yksittäisissä lehtileikkeissä on voitu sarjan valmistumisen aikoina käsitellä tuotantoteknisiä asioita. En tiedä, ehtikö Lars Jansson tai Dennis Livson antamaan elinaikanaan kunnollista haastattelua liittyen sarjan tuotantoprosessiin. Tässä kirjoituksessa olevat tiedot perustuvat hyvin hatariin Internet-lähteisiin.

Yllä: Modelsheet Niiskulle kävelemässä ja korjaamassa silmälasiensa asentoa.
Alla: 3/4-pohjapiirros Muumitalon alakerrasta. Jatkuvuuden takia on tärkeää, että animaattorit ja taustapiirtäjät tietävät kunkin huoneen ja esineen täsmällisen sijainnin.

Taide

Kaikki tässä blogissa olevat taustakuvat ovat Jirô Kônon (myös muodossa Jirou Kouno/Jiro Kawano) ja hänen apulaisensa tekemiä. Kôno on syntynyt Hiroshiman kaupungissa 12. lokakuuta 1949. Hän on työskennellyt taustakuvia tekevässä Studio Unissa, joka on tuottanut taidetta lukuisiin animesarjoihin ja -elokuviin, joista Hamtaro ja Pokemon Heroes lienevät suomalaisille tutuimmat. Kôno on toiminut taiteellisena johtajana mm. Inspector Gadget-sarjassa ja Akira-elokuvassa.

Kôno toimi Muumilaakson tarinoiden ensimmäisen 78 jakson sekä Muumipeikko ja pyrstötähti-elokuvan taiteellisena johtajana. Hänet on myös mainittu taustakuvien tekijänä. On epäselvää, mikä Kônon tarkka rooli sarjan tuotannossa oli. Hänen alaisuudessa toimi luultavasti toistakymmentä taiteilijaa. Todennäköisesti hän itse määritteli tyylisuunnan, suunnitteli taustoja ja hyväksyi väripaletin. Nähdäänkö sarjassa Kônon omia taustakuvia? Mahdotonta tietää. Taiteellisena johtajana hän kuitenkin oli se, jota voidaan kiittää Muumilaakson tarinoiden pehmeistä ja rauhallisista pastellinsävyisistä taustoista. Vuoret ovat selkeästi Kônon erityisalaa.
 Talvinen Muumilaakso. Huomaa vuorten reunojen pehmeneminen verrattuna alimpaan luonnokseen. Polun alku peittyy puilla ja uimahuone piirretään etäämmäs puoliympyräiseen lahteen.


Kôno on edelleen aktiivinen työssään. Tänä vuonna Magical Warfare animea koristaa Jirô Kônon taide. Hän on myös tehnyt kirjan kotikaupunkinsa Hiroshiman pommituksista ja sen kokeneista ihmisistä.


Takashi Nakamura (s. 1962) on myös Studio Unin taiteilijoita. Ensimmäisessä muumisarjassa hän toimi pelkästään taustakuvittajana, ja Tanoshii Mūmin Ikka: Bōken Nikki -sarjassa hän otti taiteellisen johtajan paikan Kônolta. Nakamura ja Kôno ovat tehneet useita animeja yhdessä (esim. Hamtaro).

Muumilaakson tarinoita on siitä poikkeuksellinen anime, että se on lähempänä Disney-tyylistä länsimaista animaatiota kuin perinteistä animea. Tyylivalinta pätee myös taustoihin. Mitään Muumi-sarjan kaltaista ole nähtävissä muissa Kônon ja Nakamuran töissä. Esimerkkinä vuoden 1988 Madonna-anime, johon Studio Uni teki taustoja Kônon toimiessa taiteellisena johtajana ja Nakamuran toimiessa tausta-artistina.
 
Madonna-animen taide on kaukana Muumilaakson tarinoiden tyylistä.

Studio Unin työntekijät kykenivät siten monipuoliseen taiteelliseen ilmeeseen ja Muumilaakson tarinoiden satukirjamainen kuvitus oli heille kenties ainutlaatuinen kokemus.

Voidaan myös väitellä, johtuuko Bōken Nikki sarjan kehnous siitä, että Jirô Kôno jätti sarjan? Ehkä ei, mutta kokemattoman Nakamuran ensimmäinen virka taiteellisena johtajana näkyy rosoisuutena viimeisissä Muumi-jaksoissa. Jaksot toisaalta olivat seikkailullisempia, joten samanlaiseen miljöön esittelyyn ei Bōken Nikki ennätä.

Jakson "Keskitalven kokko" kohtauksen 124 lyijykynäluonnos ja valmis vesivärityö paperilla.

Siinä missä Tove Janssonin kuvitukset Muumi-kirjoihin pääsevät koristamaan näyttelyitä ja oheistuotteita, Muumilaakson tarinoiden taide on unohdettu. Siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi, koska onhan kyseessä pelkkä lapsille suunnattu "piirretty". Mutta samalla unohdetaan se valtava työ, joka tehtiin animaatiosarjan hyväksi. Jokaista 104 jaksoa varten tarvittiin kymmeniä eri taustamaalauksia, usein eri kulmasta piirrettynä. Olen tätä blogia tehdessä huomannut, että samoja taustoja ei käytetä juuri lainkaan. Puhutaan siis sadoista, jopa tuhansista guassi/vesiväritöistä. Lisäksi noin 24 kuvaa sekunnissa vaativa 20-minuutin animaatio tarvitsee 24x60x20=34560 piirrosta! Suurin osa animaatiosta on kuitenkin kuonon liikettä dialogin aikana tai toistettua kävelyliikettä, mutta siitä huolimatta kaikki tehtiin ilman tietokoneita.


Yllä: Jakson "Joulu on ovella" lyijykynäluonnos, johon merkitty kameran panoroiva (PAN) liike vasemmalle, ja pysähdys neliön sisään.
Alla: Selluloidikalvo guassitaustalla. Huomaa kaksinkertainen kalvo: toinen peittää koko kuvan ja pienempi vasemmalla liittyy muumiperheen animaatioon.

Voi sanoa, että Muumi-brändin onneksi sarja luotiin juuri oikeaan aikaan animaation renessanssin kukoistaessa 80-90-luvun vaihteessa. Suuret yhtiöt kuten Disney ja Warner tuottivat liukuhihnalla animaatioelokuvia ja -sarjoja (Kaunotar ja Hirviö, Ankronikka, Animaaniset), Don Bluthin Fievel ja Maa aikojen alussa keräsi kunniaa, Euroopassa katsottiin Tintti-animaatiota tai Kaukametsän pakolaisia ja Japanissa animea tuli joka tuutista. Animaatio oli laadukasta ja budjetit suuria. Nykyään olisi mahdotonta tehdä yli 600 animaattorin voimin TV-sarjaa lapsille, ilman, että budjetti kohoaisi satoihin miljooniin euroihin. Muumilaakson tarinoita vuonna 2014 tehtäisiin Pasilan tavoin todennäköisesti Flash-animaatiolla, reilun 20 hengen voimin.

Toivottavasti sarja tullaan skannaamaan teräväpiirtoformaattiin vielä tulevaisuudessa ja tuotannosta tullaan tekemään dokumentti. Viimeistään 25-vuotiaana Muumilaakson tarinoita ansaitsee paikan suomalaisen animaatiohistorian kruununjalokivenä.

Muumipeikko-modelsheet. Silmää lyövää Muumipeikkoa ei taidettu sarjassa nähdä.

Lähteet

http://ja.wikipedia.org/wiki/河野次郎
http://ja.wikipedia.org/wiki/中村隆_(美術監督)
http://www.imdb.com/name/nm0465224/?ref_=ttfc_fc_cr6
http://ja.wikipedia.org/wiki/楽しいムーミン一家
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=107731
http://www.tovejanssonseura.fi/binary/file/-/id/5/fid/21/
http://yle.fi/uutiset/muumimaailman_isa_jatti_teemapuiston_lapsilleen/6195337
http://www11.ocn.ne.jp/~at-convo/works.html
http://svenska.yle.fi/arkivet/artikkelit/tove_jansson_och_de_japanska_muminanimationerna_58866.html#media=58876
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=7144
http://harakeiichi-fan.seesaa.net/

3 kommenttia:

  1. Milloinkohan laitat tänne jakson 1 taustoja? :)

    VastaaPoista
  2. Riippuu innostuksesta...ja vapaa-ajan määrästä ;)

    VastaaPoista
  3. (Anteeksi, että näin vanhaan viestiin vastaan, toivottavasti ei haittaa... Tulee aina niin satunnaisesti selailtua tätä blogia ja sekalaisesti vanhoja ja uusia postauksia.)

    Viimeisessä kuvassa mainitset, että silmää iskevää Muumipeikkoa ei ole käytetty. En osaa japani, mutta vahva veikkaukseni on, että alemmat kuvat ovat kaikki esimerkkejä miten Muumipeikkoa EI tule piirtää. Kuvakulmathan ovat samoja kuin ylemmissä, eikä alemman mukaisia suita tosiaankaan Muumeilla sarjassa näy. Erityisesti tuo toinen vasemmalta on todella hupsu! :D

    - Nippu

    VastaaPoista